Herkkä ja erittäin helppohoitoinen neito vihreässä (Nigella damascena) on suosittu kesäkukka, joka - vaikkakin alunperin Välimereltä - on dokumentoitu leveysasteillamme 1300-luvulta lähtien. Vaikka yksivuotinen kasvi ja herkät kukat kukkivat vain hyvin lyhyen aikaa, voidaan sen siemeniä tai siemenpäitä käyttää sekä keittiössä että koristeellisissa tarkoituksiin.
Mitä eroa on vihreä kumina ja musta kumina?
Vihreä neito (Nigella damascena) ja mustakumina (Nigella sativa) ovat molemmat kasvilajeja leinikkiperheestä. Ne eroavat maultaan ja ominaisuuksiltaan: vihreän neiton siemenet tuovat mieleen hirven, kun taas aito mustakumina maistuu seesamilta ja sillä on lääkinnällisiä ominaisuuksia.
Neitsyt maaseudulla vs. mustakumina
Vihreä neito (Nigella damascena), jota käytetään pääasiassa koristekasvina, kuuluu mustakuminan tavoin leinikkiperheeseen (Ranunculaceae), joka puolestaan kuuluu mustakumiinaan (Nigella). Suvun nimi viittaa mustien siementen väriin, jotka ovat kooltaan noin kahdesta kolmeen millimetriä, sillä latinankielinen sana "nigellus" tarkoittaa "mustia". Muita vihreiden neiton yleisiä nimiä ovat Damaskuksen mustakumina, Damaskuksen kumina tai puutarhamusta kumina.
Vihreän kuminan ja mustakuminan ero
Aito mustakumina (Nigella sativa) on ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin neitsyt vihreässä, mutta sillä on täysin erilainen maku ja muut ominaisuudet. Vihreässä neito sisältää alkaloidi damasceniinia, joka - jos sitä kulutetaan liikaa - on lievästi myrkyllistä. Mustakumina maistuu myös hieman seesaminmaiselle, kun taas neitsyensiemenet muistuttavat kulinaarisesti enemmän rypäletä.
Neidon siemenet keittiön viheriössä
Keittiössä viherneidon siemeniä voi käyttää joko jauhettuina tai huhmareessa, mutta vain hyvin säästeliäästi myrkytysvaaran takia. Sitä käytetään samalla tavalla kuin mustakuminaa, vaikka vihreän kuminan siemenillä ei ole samoja ominaisuuksia. Neitsyt on erityisen suosittu makeissa ruoissa.
Neitsyt maaseudulla luontoterapiassa
Perinteisesti Neitsyt vihreässä on käytetty myös luonnonlääketieteessä, ensisijaisesti ilmavaivat, mutta myös maha-, suolisto- ja sappirakkoongelmiin. Aikaisempien vuosisatojen kansanlääketieteessä siemeniä käytettiin myös hinkuyskään, keuhkoputkentulehdukseen ja astmaan. Mitään todistettua lääketieteellistä vaikutusta ei kuitenkaan ole vielä todistettu kliinisissä tutkimuksissa – toisin kuin mustakuminalla.
Vinkki
Musta kuminaa voi muuten kasvattaa - aivan kuten neitsyt viherissä - kotipuutarhassasi.
