Jos tujan neulat vaihtavat väriä ja elämänpuu näyttää yleensä saira alta, kannattaa selvittää syyt. Juurien mätä on usein syynä sairauksiin. Mistä tunnistat juurimätän, miten se ilmenee ja mitä sille voi tehdä?
Kuinka tunnistaa ja hoitaa tujan juurimätä?
Tujan juurimätä tunnistaa kuoren täplistä, ruskeista versonkäristä ja kuivuneesta ulkonäöstä. Juurimätän hoitamiseksi tartunnan saaneet tujat tulee kaivaa esiin ja hävittää, maaperä korvata ja viereiset kasvit käsitellä sienitautien torjunta-aineella. Enn alta ehkäisevänä toimenpiteenä on varmistettava hyvät maaperäolosuhteet ja kuivatus.
Miksi tujalle ilmestyy juurimätä?
Tujan juurimädän aiheuttaja on sieni, joka hyökkää elämänpuun juuriin.
Yksi syy tartunnan saamiseen voi olla se, että pensas istutettiin vesistoon paikkaan. Liika vesi edistää sieni-itiöiden leviämistä. Jos elämänpuu on liian märkä, se ei voi imeä ravintoa tai kosteutta juuristaan.
Toinen mahdollisuus tähän on se, että pensas tai puu on istutettu paikkaan, jossa maaperässä oli paljon sieni-itiöitä.
Juurimätän merkkejä
- Täplät kuoressa
- Kuori tyvestä muuttuu ruskeaksi
- Ampun kärjet muuttuvat ruskeiksi
- Kuori räjähtää ja putoaa irti
- Elämänpuu näyttää kuivuneelta
Hoito juurimädän ilmaantumisen jälkeen
Jos olet saanut juurimätätartunnan, älä odota kauan. Useimmissa tapauksissa se on jo niin voimakas, että et voi enää pelastaa elämän puuta.
Kaiva se ylös, mukaan lukien juuret. Hävitä se talousjätteiden seassa - älä puutarhan kompostiin!
Vaihda maaperä ja korvaa se humusrikkaalla, hieman happamalla alustalla. Jos pensasaidassa vain yksittäiset tujat ovat saastuneet, käsittele ympäröivät puut puutarhaasiantuntijan fungisidilla.
Juurimätän estäminen elämänpuussa
Varmista hyvät maaperän olosuhteet, jotta yksittäiset sieni-itiöt, jotka johtavat juurimätää, eivät aiheuta koko elämänpuun kuolemaa.
Löysää paikka perusteellisesti ennen istutusta. Jos maaperä on erittäin tiheää, luo salaojitus. Silloin sadevesi pääsee valumaan pois, eikä vettä tule.
Vinkki
Thuja Smaragd on arborvitae-lajike, joka reagoi erityisen voimakkaasti tiivistyneeseen maaperään ja liian läheisiin istutusetäisyyksiin. Tätä elämänpuuta ei kannata viljellä pensasaikaan, vaan yhtenä puuna, joka on riittävän kaukana muista kasveista.
