Nykyään on melkein unohdettu, että monista puutarhoista löytyvää sedumia käytettiin aikaisemmin sekä salaattimausteena että lääkekasvina. Tästä tulee nimi "stonecrop", koska paksulehtisen kasvin mehevien lehtien sanotaan maistuvan melko tulisilta ja mausteisilta. Helppohoitoista kasvia pidetään kuitenkin myös lievästi myrkyllisenä.
Onko sedum syötävää?
Jotkut sedumilajit, kuten kivisirkka, ovat syötäviä, mutta ne sisältävät pieninä pitoisuuksina myrkyllisiä alkaloideja. Mehukkaita lehtiä voi käyttää tuoreena tai öljyssä säilöttynä, mutta herkkävatsaisten tai raskaana olevien kannattaa välttää syömistä.
Sedum on lievästi myrkyllinen
Sedumin kaikki osat, mutta erityisesti sen paksut lehdet, sisältävät myrkyllisiä alkaloideja sekä tanniineja, flavonoideja, glykosideja ja tanniinihappoja. Myrkkypitoisuudet ovat kuitenkin hyvin alhaiset, joten kasvi voidaan silti syödä. Tätä ei kuitenkaan suositella, jos sinulla on herkkä vatsa tai olet raskaana, koska nauttiminen voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja päänsärkyä. Tämä pätee myös, jos syöt liikaa sedumlehtiä. Siksi suosittelemme yleensä vain ulkoista käyttöä.
Syötävät osat kivestä
Sedumin paksuja, meheviä lehtiä käytetään pääasiassa. Joissakin lajeissa (esim. Sedum telephium) juurikyhmyt voidaan myös keittää ja käyttää vihannesten tavoin. Lehdet voidaan käyttää tuoreina tai säilöttynä öljyssä niiden säilyttämiseen. Lisää tuoreet lehdet värikkäisiin salaatteihin mausteena tai kypsennä kasvikseksi.
Syötävät Sedum-lajit
Periaatteessa kaikki Sedum-lajit ovat syötäviä, mutta erityisesti seuraavat lajit:
- Hot Stonecrop (Sedum acre)
- Mieto kivikko (Sedum sexangulare)
- Kaukasian kivikko (Sedum spurium)
- Punainen sedum (Sedum rubens)
- Upea kivimurska tai violetti kivimurska (Sedum telephium)
Sedum lääkekasvina
Kansanlääketieteessä sekä lehtiä että niistä saatua puristettua mehua käytettiin sekä sisäisesti että ulkoisesti. Mehun sanotaan pysäyttävän verenvuodon (esim. haavoista) ja tukevan haavan paranemista. Lisäksi sedum-mehua käytettiin myös madotuksena sen laksatiivisen vaikutuksen vuoksi. Hieman myrkyllisten ainesosien vuoksi mehu ärsyttää myös ihoa, joten sitä voidaan käyttää syylien, tyvien tai kovettumien torjuntaan. Leikkaa paksut lehdet auki ja aseta ne käsiteltävälle alueelle.
Vinkki
Varotoimenpiteenä vältä sedumin syömistä tai puristetun mehun nielemistä. Mikään ei kuitenkaan estä ulkoista käyttöä (esim. syylälääke).
